Mikä siinä maksaa??
Luovan ihmisen työpanosta harvoin osataan arvostaa rahassa. Sehän on ajattelua? Kaikkihan meistä ajattelee? Mietitään joku kiva kuva, siihen otsikko päälle ja kopiokone tulostaa – juliste on valmis! Asiakkaan on vaikea ymmärtää miksi muutaman minuutin työ vie mainostoimistossa aikaa tunnin tai useamman. Sitäkään ei tahdota käsittää, että asian hoitaminen ei sujukaan ihan siltä istumalta. Luulisi sen olevan helppoa ja nopeaa tehdä siitä vaan tietokoneella. Asiakashan on jo saanut idean meidän puolesta, toimittanut kuvat excelissä, logot ja merkit saa googlesta.
90-luvulla oli toisin – nyt joka jampalla on Photoshop
Ennen työmme hinta oli jotenkin asiakkaan ymmärrettävissä erilaisten ohjelmistojen hankinta- ja käyttökustannuksilla. Ei ollut 90-luvulla joka jampalla Photoshoppia…Nykyään jokainen voi ladata omaan kännykkäänsä kaikenlaista filtteriä ja appsiä. Omalla luurilla on oikeasti mahdollista saada aikaan loistaviakin kuvia, liittää näihin tekstiä ja varmaan joku taitto-ohjelmakin on jo olemassa. Samoin löytyy erilaisia palveluita, jotka muutamalla klikkauksella luovat toimivat kotisivut yritykselle vain parinkympin kuukausihintaan. Ja hyvä niin! Näillekin palveluille löytyy varmasti omat käyttäjänsä. Tekniikan kehittyminen ja sen ilmaantuminen tavallisen ihmisen käsiin ei kuitenkaan olennaisesti ole muuttanut meidän työtämme. Jotkut asiat ovat toki meillekin nykyään helpompia: ei tarvitse enää tallentaa töitä CD:lle eikä mainoksia piirretä enää käsin.
Mikä siinä sitten maksaa? Ehkä helpoiten asiaa avaa esimerkin kautta.
Otetaan kokki. Joku, jonka käsissä tavalliset raaka-aineet muotoutuvat kulinäärisiksi nautinnoiksi. Lautaselle ilmestyy taideteos – kaunis, kutsuva, herkullinen ruoka-annos. Tämä kokki työskentelee todennäköisesti korkealuokkaisessa ravintolassa, valkoisine pöytäliinoineen ja ranskaa puhuvine tarjoilijoineen. Ah, Bonjour! Tähän paikkaan varaamme pöydän ajoissa, pukeudumme nätisti ja juomme laadukasta viiniä. Lopussa maksamme parin sadan ravintolalaskun nätisti, koska olihan se nyt vaan sen arvoista.
Kotona sitten samoista raaka-aineista kun yrittää samanlaista annosta, ei lopputulos ole ihan se sama. Nälkä lähtee kyllä mutta ei siitä kyllä satasia maksaisi. Itse pitää käydä vielä kaupassa, kokata ja tiskata. Puoliso istuu pöytään verkkareissa ja korkeintaan ruotsiksi taittuu Helan Går.
Miksi sama ruoka maksaa hienossa ravintolassa enemmän kuin kotona?
Mitä kokilla oli erilaista? Kokilla on todennäköisesti eräänlainen aisti hyvälle ruualle, hän on kokenut, kouluttautunut, tutkinut ruokakulttuuria, oppinut kokeneemmilta ja maistellut tuhansia annoksia. Leikannut puukolla sormeensa, kuorinut kyllästyneenä perunoita. Hän on arvostaa luomua, lähiruokaa, tuoreita yrttejä ja itse sekoitettua mausteseosta. Hänellä on hyvä tiimi ympärillään. Terävät puukot, paljon työtasoa ja hiihappojäätä puolukan kuivaamiseen.
Kotona tietenkään siitä omasta tekemisestä ei tarvitse maksaa. Mutta se kaikki vaivannäkö on itse tehtävä ja ruuanlaitto on pois omasta vapaa-ajasta. Eikä siltikään lopputulos ole se sama.
Suurin yksittäinen kuluerä on aika
Meidän hintamme muodostuu käytetystä ajasta. Aikaa taas kuluu ideointiin, siihen ajatteluun, asiakkaan kanssa työn läpikäymiseen, itse työn valmistamiseen, arkistointiin, kontaktointiin, vedostamiseen ja muokkaamiseen. Joskus ideoimme nopeasti, joskus ajatus vie enemmän aikaa. Ja mitä enemmän asiakas antaa kriteerejä, muuttaa mieltään tai ehdottaa muutoksia, sitä enemmän aikaa kuluu. Meillä työtä ei tehdä excelillä, wordillä eikä kuvia kaiveta Googlesta. Kun meiltä pyydetään lehtimainosta, joudumme silti ajatustasolla ideoimaan kokonaisen kampanjan, koska hyvä suunnittelu ei rajaudu vain yhteen käyttökohteeseen. Olemme tehneet vuosia (jopa vuosikymmeniä!) töitä sen eteen, että meidän aikamme on jonkun arvoista. Siksi siis sitä ei mielellään huutokaupata tai arvota ilmaiseksi.
Toki meiltäkin löytyy nopeita luottoreseptejä kuten kokiltakin, mutta uusi kokonaan uusi menu vaatii aina omat esivalmistelunsa. Yhteistä keittiön kanssa on että hyvät raaka-aineet maksavat, maukkaat lihapadat kypsyvät ajan kanssa ja parhaat reseptit kehittyvät pitkässä yhteistyössä. Joskus sitä tietenkin haluaa edullista pikaruokaa, mutta kaikkihan tietävät mitä seuraa roskaruuan pidempiaikaisesta nauttimisesta…
On hyvä myös muistaa, että vaikka kulu on asiakkaalle usein kertaluontoinen, on markkinointi usein pitkäikäistä. Tänään luotu brändi maksaa, mutta tuo panos saattaa kantaa hedelmää vielä vuosienkin päästä. Kustannuksiin pitäisikin suhtautua enemmän pitkän aikajakson kuluina, eikä ajatella sitä suurena könttänä.